Uusia kuvia Myslistä

Sijoitustyttö Mysli (Vickulas Tarana) tuli lomailemaan etelään ja Miiran ottamia hienoja kuvia on päivitetty Myslin sivulle. 

Helleagilitya Mikkelissä

Sunnuntaina 13.7. kisattiin Arwon kanssa kolmen radan verran helteisessä Mikkelissä. Kisapaikan läheltä löytyi koirille uittopaikka, koirien häkit sai halliin sisälle varjoon ja kun oltiin varauduttu riittävällä määrällä juotavaa sekä koiralle että ohjaajalle, niin selvittiin kisapäivästä kunnialla läpi. Radoille mahtui läheltä piti-tilanteita ja ihan ei oltu kumpikaan parhaassa terässä, mutta siitä huolimatta triplanollaa pukkasi (sijat 7., 5. ja 13.). Nyt on sitten ensi vuoden nollista jo lähes puolet plakkarissa yhden kisapäivän jälkeen ja se vaikein osuuskin (=tuplanolla) hoidettu alta pois, joten voidaan jatkaa tällä toimivalla "kerran kuussa"-kisaamistyylillä :) 

Waaran tuloksia

Lauantaina 28.6. Waara (W. Wilkawatt) ja Marika tokoilivat Taipalsaarella ensimmäisen tuloksensa erikoisvoittajaluokasta. Pisteitä 214,5 ja 3-tulos.

Tiistaina 1.7. Waara ja Marika tokoilivat Imatran iltakokeessa. Saaliina myös 3-tulos, joka riitti tällä kertaa palkintosijaankin. 

Lauantaina 5.7. Varkauden agilitykisoista Waaralle ja Marikalle hyppyradalta nollatulos ja 2. sija. 

Agilityn MM-karsinnat 2014 Rovaniemellä

Koska SM-kisoista jäi hieman hampaankoloon, niin päätettiin viime hetkillä lähteä kokeilemaan onneamme myös MM-karsintoihin. Pitkä matka Rovaniemelle hieman epäilytti, mutta matkat menivät sujuvasti junassa ja koirat eivät olisi voineet helpompia matkakumppaneita olla. Perjantai-iltana hypättiin Arwon kanssa junaan Lappeenrannasta, Kouvolasta mukaan liittyi Piuha (W. Waikerie) ja Tiia sekä parson Ryyni ja Umppa. Paikanpäällä kyydityksistä ja Arwon ja miun majoituksesta vastasi sijoitustyttö Myslin (Vickulas Tarana) haltija Iida. Mukavaa oli päästä näkemään Mysliä kotioloissa ja myös Myslin Turo veljen (Vickulas Trix) näin pitkästä aikaa. Reippaita, kivannäköisiä ja hyvin harrastuksissa toimiva sporttikelpieitä kumpikin :) Mysli asuu kolmikerroksisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja erityisesti käytös kotioloissa teki suuren vaikutuksen, Iida on tehnyt hyvää työtä Myslin kanssa. 

Sitten itse kisoihin. Olin henkisesti varautunut siihen, että meidän urakka päättyy lauantaina, enkä elätellyt jatkopaikasta haaveita. Radat näyttivät ensisilmäyksellä selvästi SM-kisaratoja haastavammilta, mutta niinhän sen pitää ollakin, eivätkä ne nyt kuitenkaan mitään mahdottomia olleet. Ensimmäinen rata eli hyppäri sujui mallikkaasti yhtä pitkää kaarrosta lukuunottamatta ja hieman harmitti, kun selvisi, että mentiin yliajalle vain 0,52 sekuntia - siihen kaarrokseen meni kevyesti puolisentoista ellei kaksi sekuntia. Sijoitus komeasti 19., kun 18. parasta meni alle ihannajan ja saivat pisteitä. Monen tunnin odottamisen jälkeen päästiin agilityradalle, missä ei kaarroksia tullut, mutta siniset putket aiheuttivat monelle koiralle vaikeuksia ja koirilla kesti putkissa paljon tavanomaista pidempään. Myös Arwo jumitti yhdessä putkessa pitkään ja pelkäsin jo, että kääntyy sieltä takaisin. Tästä putkijumituksesta johtuen 1,6 sekuntia yliaikaa ja 30. sija radalta. Olin varma, että nämä tulokset eivät riitä jatkopaikkaan, vaikka tuplanolla karsinnoista lämmittikin kovasti mieltä. Maxien sunnuntain lähtölistan ilmestyessä meidän nimemme sieltä kuitenkin yllättäen löytyivät ja päästiin starttaamaan sunnuntain radoille viidentenä lähtijänä :) Sunnuntaina sitten selvittiin kahdelta ekalla radalla vain seitsemän esteen verran, kun ohjaajan jalat eivät liikkuneet tarpeeksi ja Arwo ehti hypätä agiradalla väärän hypyn ja hyppärillä hypyn väärään suuntaan. Finaaliradalle sain kasattua itseni ja tehtiin ihan mukava rata yhtä väärän esteen hakua ja pelastelukalastelua lukuunottamatta, puomin nousukontaktille ei kuitenkaan osuttu, joten lopputulos finaaliradalta 5 + 3,33 sekuntia yliaikaa. Mutta tulos kuitenkin! Maaliin päästyä meitä odottikin dopingvalvoja, jonka seurassa hengailtiin seuraavan reilun tunnin ajan, mutta Arwo ei suostunut purkkiin pissaamaan, joten näyte jäi saamatta, kun verinäyte ei kelvannut. 

Piuha ja Tiia kiilasivat itsensä viikonlopun aikana suuren yleisön tietoisuuteen hurjilla suorituksillaan! Lauantaina hyppäriltä hylky, mutta agiradalta taisteltu nollatulos ja hieno pistepotti eli pääsylippu sunnuntain radoille! Sunnuntai alkoi sitten hylätyllä agilityradalla, mutta hyppärillä he räjäyttivät pankin ja voittivat koko radan saaden täydet 50 pistettä ja ennen finaalirataa olivat yhteistuloksissa 5. sijalla! Finaaliradalla maajoukkuepaikka jäi viiden esteen päähän, kun Piuha hajoitti muurin ja Tiia jatkoi siitä suoraan maaliin. Yhteistuloksissa kuitenkin medien 9. sija, uskomattoman hieno suoritus karsintojen ensikertalaisilta ja vasta vuoden verran kisanneelta parilta - näistä kuullaan taatusti vielä lisää! Näin ollen Piuha pääsi mitattavaksi (42,5 cm sanoi karsintojen ylituomari), heidät valokuvattiin ja Tiia allekirjoitti myös urheilijasopimuksen. Piuha on kolmannen polven karsintafinalisti, isoäiti Kenkku pääsi aikoinaan myös medeissä finaaliradalle asti, isä Woitto teki saman vuonna 2008 ja nyt Piuha teki sukunsa ja kenties lähes rotunsakin historiaa mediluokassa! :) 

Mahtava viikonloppu takana, kyllä kannatti lähteä!