Waaralla terve selkä!

Ennen joulua saatiin vielä yksi hieno terveystulos, kun Waara (W. Wilkawatt) kävi virallisissa selkäkuvissa. Waaran selkä on kuvattu nuorena epävirallisesti ja siitä on saatu myös lausunto Kennelliitosta aikaisemmin. Waaran selkä on edelleen täysin terve, samoin lonkat ovat priimakunnossa. Kuvanneen eläinlääkärin mukaan harvoin näkee Waaran ikäistä (7,5v.) harrastuskoiraa, jonka luusto on edelleen näin hienossa kunnossa. Virallinen lausuntokin tuli jo Kennelliitosta: LTV0, VA0 ja SP0.

Vuoden viimeiset tulokset

Viikko sitten sunnuntaina 4.12. osallistuttiin Mooran kanssa Kymen kennelpiirin nuorten koirien tokoringin näyttökokeeseen. Kokeen arvostelijoina toimivat Elina Niemi ja Tommi Varis. Kokeessa suoritettavana oli 4 ennalta määrättyä liikettä ja lisäksi yksi omavalintainen liike. Liikkeiden suorittamisen lisäksi arvosteltiin myös koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiran palkkausta. 

Ensin tehtiin paikallaanmakuu, jossa Moora aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun noin puolivälissä alkoi heiluttaa innoissaan häntää vieressä olleelle villakoirapojalle. Ohjaajaa jännästi yskitti juuri sillä hetkellä, joten Moora muisti, että tässä on hommat kesken ja onneksi pysyi paikallaan. Seuraaminen oli kamalaa, perusasentoon muisti aina pysähdyksessä palata ja rytmin muutokset hitaaseen käyntiin/juoksuun onnistuivat kohtuullisesti, mutta muuten huiteli siellä sun täällä. En näköjään osaa opettaa seuraamista yhdellekään koiralle...luoksetulo oli hieno, samoin kapulan pito (jota ei kuukautta aiemmin osannut!). Vapaavalintaisena liikkeenä esitettiin hyppy ja sekin sujui mallikkaasti. 

Edessä oli pitkä viikko odotella tuloksia, mutta vihdoin torstai-iltana saapui odotettu sähköposti: tervetuloa nuorten koirien tokorinkiin! Kattava palaute kuvaa koiraa täydellisesti, energinen koira, joka tarvitsee aikaa kypsyäkseen ja jonka kanssa ei saa kiirehtiä. Mieltä lämmitti erityisesti kommentit siitä, että koira palkkautuu selvästi hyvin työskentelystä ja viimeinen lause "koirassa on valtavasti virtaa ja potentiaalia".  Rinkiin pääsy oli yksi tämän vuoden päätavoitteista, sillä tarkoitus on panostaa Mooran kanssa tokoon kunnolla ja katsoa, mihin asti päästään. Ringin koulutusten lisäksi ollaan mukana Marko Vuorenmaan 4 kerran tokokurssilla, jotka pidetään Lappeenrannassa kuukauden välein. Ja joka viikko saadaan nauttia Kati Kylliäisen tokovalmennuksesta, joten huippuoppia on tarjolla paljon! 

Mooran kanssa kesällä Riikka Pulliaisen tokokoulutuksessa, kuva: Päivi Roine. 

Viime viikonloppuna Helsingissä voittaja-näyttelyissä Winsure-edustus oli pieni, mutta laadukas. Waara (W. Wilkawatt) osallistui kumpaankin näyttelyyn valioluokassa. Lauantaina Helsingin Voittajanäyttelyssä tuloksena oli upeasti eri1, sa, pu2 ja  vara-cacib. Taakse kovatasoisessa valioluokassa jäi sekä Suomen että Ruotsin erikoisnäyttelyiden voittajia ja ryhmävoittaja, titteli jäi harmittavan lähelle, mutta Mr. Helsingin 1. perintöprinssi kuitenkin :) Sunnuntaina tuloksena eri2 ja sa, paikalla kaikki samat valioluokan urokset, kuin edellisenä päivänä. 

Nyt pikkuhiljaa hidastetaan tahtia, huilataan hetki ja suunnataan katseet kohti ensi vuotta. Luulen, että ensi vuoden aikana useampi Roxette-pennuista avaa kisauransa, monissa eri lajeissa! 

Rallytokotuloksia

Lauantaina 3.12. kilpailtiin Lappeenrannassa LPKY:n seuranmestaruuksista rallytokon merkeissä. Arwon kanssa mentiin kokeilemaan mestariluokkaa, lähinnä ajatuksena tukea järjestävää seuraa, kun edelleenkään kaikki mestariluokan kyltit eivät ole hallussa, vaikka jonkun verran treenattu onkin. Kisapaikalla oli mukava yllätys, kun rata ei tällä kertaa ollutkaan ihan niin vaikea, mitä aikaisemmin. Ohjaaja sai kyllä kehässä päälle sellaisen jännityksen, että radan jälkeen itseäni harmitti, kun tuntui että pilasin suorituksen. Molemmat uusinnat käytettiin helpoissa kylteissä, enkä taaskaan ollut yhtään varma siitä, suoritettiinko tehtävät oikeissa kohdissa. Käytösruutu sentään sujui mallikkaasti, vaikka radan lyhyydestä johtuen 3 minuuttia käytösruudussa tuntui ikuisuudelta. Oman vuoron jälkeen lähdin saman tien viemään koiraa kotiin, kun loppupäiväksi luvassa oli talkoohommia. Kotipihalle päästyä tulikin kiva viesti, oltiin tehty tulos ja sijoituttu kolmanneksi! Ja perään vielä puhelu, että LPKY:n seuranmestaruushopeaa myös meille! Pisteitä saatiin 75 ja vain yksi -10 pisteen virhe, mikä sekin oli ohjaajan liian lyhyestä askeleesta johtuva. Hieno päätös tälle kisavuodelle, kun sekä tokossa että rallyssa saavutettiin Arwon kanssa tavoitteet! Tästä on hyvä jatkaa, sillä eihän sitä näihin tyydytä.

Perri (A-Yambagold) ja Silja kisasivat ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja 87 pisteellä heti ensimmäinen tulos uudesta luokasta.

Sunnuntaina 4.12. F-pennun isä Watti (Bestseller Kova Meno) sen sijaan nappasi itselleen viimeisen tarvittavan tuloksen Rallytokovalionarvoa varten. Siinä sitä on tavoitetta!

Uusia koulutustunnuksia ja terveystuloksia!

Lina (W. Real Sugar) jatkoi kisaamista rallytokon parissa. Viikko sitten 19.11. pisteitä kertyi 83 ja eilen 27.11. kolmannesta alokasluokan kisasta 96, joten Linalla on nyt pentueen ensimmäinen "harrastustitteli" eli RTK1!

Velipoika Pertti (W. Perfect Excuse) kävi läpivalaisussa viime viikolla ja nyt tulokset ovat selvillä. Silmät terveet, polvet 0/0. Selkä LTV0, lonkat A/B ja kyynärät 0/0. Nyt koko Roxette-pentue on tutkittu ja vaikka pientä epäonnea oli matkassa, niin ainakin toistaiseksi kaikki pärjäävät niin arjessa kuin harrastuksissa hyvin, eikä kenenkään elämää ole syytä mitenkään rajoittaa. Toivotaan, että näin on jatkossakin!

Tällä hetkellä ei ole pentusuunnitelmia, eikä myöskään toistaiseksi jatkojalostusajatuksia Roxette-pentueen osalta. Katsellaan rauhassa, miten asiat etenevät ja mietitään myöhemmin tarkemmin. Kelpieiltä on löytynyt nyt jonkun verran sydämen sivuääniä niin Suomessa kuin Ruotsissa ja varsin nuoriltakin koirilta, joten mielestäni nyt on järkevämpää odotella, että koirat ovat noin 4-vuotiaita ja ennen pentusuunnitelmien lukkoon lyömistä tutkituttaa jalostuskäyttöön ajatellun koiran sydän kunnolla.

Lauantaina 27.11. oli meidän paikallisen seuran LPKY:n tokomestaruuskoe. Waara (W. Wilkawatt) kilpaili erikoisvoittajaluokassa ja ne liikkeet, mitkä ehdin itse nähdä, sujuivat hienosti. Suorituksen alkupuolella tuli pieniä virheitä, joten lopputuloksena 205 pistettä ja 3-tulos. Arwon kanssa osallistuttiin avoimeen luokkaan. Arwo teki hyvin omalla tasollaan ja esim. kaukokäskyt sujuivat paremmin kuin ikinä ennen kokeessa. Ruudussa etujalat jäi nauhan ulkopuolelle ja sen lisäksi epäilin, että liikkeestä istuminen ei välttämättä ollut ihan sääntöjen mukainen. Hyvä mieli oli kuitenkin suorituksen jälkeen, pisteitä en liikkeiden väleissä katsonut yhtään. Käytiin pienellä kävelyllä suorituksen jälkeen ja yllätys oli suuri, kun halliin palatessa kilpakumppani onnitteli ykköstuloksesta! Nollia tulikin vain yksi, kymppejä 4 ja muuten hyviä numeroita. Lopputuloksena 1-tulos 261 pisteellä, sijoitus 2./10 ja samalla koulutustunnus TK2 ja vielä LPKY:n avoimen luokan seuranmestaruus! Nyt on siis "pakkosiirto" voittajaluokkaan edessä ja muutamia uusia juttuja opeteltavana. Saa nähdä, vieläkö kokeeseen asti eksytään, aika näyttää. Edeltävällä viikolla Arwo palkittiin KnowHau ry:n vuoden 2016 parhaana tokokoirana, joten on sitä elämää agilityuran päättymisen jälkeenkin! :D

LPKY:n avoimen luokan seuranmestari 2016 Placo Excel "Arwo", kuva: Päivi Roine.

Terveys- ja näyttelytuloksia

Linan (W. Real Sugar) luustokuvien tulokset tulivat Kennelliitosta yhtä hyvinä takaisin, kuin lähtivätkin: lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja selkä LTV1 sekä VA0. Myös Taiko (W. One Wish) kävi tutkimuksissa ja tulokset tulivat jo seuraavana päivänä. Taikolla on B/B lonkat, 0/0 kyynärät, selkä LTV1 ja VA0 sekä polvet 0/0. Yksi Roxette-pennuista on enää tutkimatta ja Pertti (W. Perfect Excuse) on menossa tutkimuksiin vielä marraskuun aikana.

Viime viikonloppuna 5.-6.11. tehtiin Marikan kanssa täsmäisku Tartoon kahteen kv-näyttelyyn. Mukaan lähtivät vain Moora ja Waara (W. Wilkawatt), eikä helpompia reissukoiria voisi kuvitella! Toivoin, että Moora olisi matkasta väsynyt ja malttaisi käyttäytyä kehässä, mutta päin vastoin, kiire oli joka suuntaan. Molempina päivinä eh ja noottia käytöksestä, ennen seuraavaa näyttelyä on oikeasti uhrattava reilusti aikaa hillityn kehäkäyttäytymisen opettamiseen. Mutta vasta ensi vuoden puolella, nyt keskitytään oikeisiin hommiin täysillä! Onneksi Waara piti Winsure-kelpieiden mainetta yllä: molempina päivinä pu1, sert, cacib ja Rop. Waarasta tuli  näin Eestin muotovalio ja kansainvälisen näyttelyvalion arvokin on vain yhden cacibin päässä, jonka Waara voi saada vasta ensi keväänä. Lauantaina Waara pääsi vielä ryhmäkehässä 8 parhaan joukkoon!

Waara ja sunnuntain palkinnot, kuva: Marika Blom.

Winsure-kelpiet Tartossa, kuva: Marika Blom.

Monelaisia tuloksia

9.10. kisattiin Kouvolassa ensimmäistä kertaa Kymenläänin kennelpiirin piirinmestaruuksista rallytokossa. Piuha (W. Waikerie) kilpaili voittajaluokassa saaden 72 pistettä ja sijoittuen luokassaan kolmanneksi. W-pentujen emä Kitka (Rostaggens Dream Kitka) kisasi myös voittajaluokassa, mutta jäi tällä kertaa ilman tulosta. Kitkan joukkue saavutti kuitenkin piirinmestaruuskultaa! Arwon kanssa oltiin mukana yksilökilpailussa mestariluokassa ja Top Dogs ry:n joukkueessa. Ilman tulosta jäätiin, kun kaksi kylttiä suoritettiin väärin ja lisäksi ohjaaja antoi aivan liikaa vartaloapuja. Opettavainen reissu oli kyllä ja kotiin päästyä lähti heti tilaukseen Krista Karhun kirjoittaman rallytoko-oppaan tuorein versio, jospa sen avulla ohjaaja oppisi tarkemmat suorituspaikat ja -tavat, niin tulos voisi joskus olla mahdollinen.

Ensikosketus nose workin maailmaan saatiin lähestulkoon vuosi sitten Roxette-pentujen pentuetapaamisessa. Viikonloppukurssille osallistuttiin Mooran kanssa helmikuun alussa ja laji imaisi mukaansa niin vahvasti, että viime lauantaina 15.10. osallistuin Nose Work Finland ry:n järjestämään ohjaajakoulutukseen Kotkassa. Jo koulutukseen pääsy oli pieni voitto, sinne haettiin vapaamuotoisella hakemuksella ja kokemusta vaadittiin niin muiden kouluttamisesta, kuin itse lajista. Mielenkiintoinen koulutuspäivä päättyi loppukokeeseen, jonka läpimenosta jäi hyvin epävarma olo. Sunnuntai-iltana tuli kuitenkin helpottava sähköpostiviesti, koulutus ja koe menivät läpi ja olen nyt NWF ry:n hyväksymä koulutusohjaaja sekä hajutestaaja!

Lina (W. Real Sugar) kävi maanantaina 17.10. terveystutkimuksissa. Polvet olivat 0/0. Kennelliiton lausuntoa luustokuvista odotellaan vielä, mutta hyvältä näyttivät.

Tuloksekas päivä!

Perri (A-Yambagold) ja Silja kisasivat tänään rallytokon SM-kisoissa alokasluokassa. Rata sujui muuten hyvin, mutta eteen istumaan käynneissä ohjaaja kumarteli liikaa ja niistä tuli hieman miinuspisteitä. Tulokseksi kuitenkin 84 pistettä ja samalla koulutustunnus RTK1 eli siirto avoimeen luokkaan. Samoissa kisoissa Flyn (W. Firefly) isä eli Bestseller Kova Meno sijoittui ensin mestariluokassa toiseksi 99 pisteellä ja finaaliradan jälkeen sijoitus oli myös 2. eli Watille rallytokon SM-hopeaa!

Warman ja Mooran kanssa suunnattiin tämän vuoden viimeiseen kotimaan näyttelyyn, Tuuloksen ryhmänäyttelyyn. Mukaan tulivat myös Mooran veljet Taiko (W. One Wish) ja Weikko (W. Way Out). Tuomarimuutoksen jälkeen kelpiet arvosteli Linda Jurgens ja kaikki ilmoitetut 7 olivat paikalla. Ensin kehään menivät Taiko ja Weikko, molemmille erinomaiset! Weikko voitti luokan ja sai sa:n. Arvoin viimeiseen saakka Warman kehään viemistä, kun edellisenä iltana kampasin kaikki irtokarvat pois ja jäljelle jäi aika karvaton koira. Mentiin kuitenkin, veteraaniuroksiakin oli kaksi ja molemmille erinomaiset. Warma voitti luokan ja oli samalla jo ROP-veteraani. Pu-kehässä tuomari vertaili Weikkoa ja Warmaa tarkasti ja lopulta kätteli meidät Warman kanssa ykköseksi. Weikko oli pu2 ja sai ensimmäisen sertinsä! 

Moora joutui katsomaan Warman kehässä oloa vierestä ja kun lennossa vaihdoin koiria, oli taas sinkoilemassa sinne tänne. Arvostelussa ei ollut mitään huonoa ja Moorallekin erinomainen, mutta käytöksen takia ei sa:ta. Positiivista on se, että käytökselle on paljon tehtävissä, kun vain näyttelytouhuja malttaisi joskus treenata. Warma pyörähti vielä ROP-kehässä, vastassa oli sukulaistyttö ja meille ojennettiin VSP-ruusuke.

Nyt kaikki Roxette-pennut ovat käyneet näyttelyssä ja 5/6 on riittävä tulos (yli 15 kk iässä saatu) muita mahdollisia valionarvoja varten. Ja arvostelut ovat olleet mukavaa luettavaa, nämä kehittyvät hitaasti, mutta kenessäkään ei ole mitään sellaista, mihin ei aika ja treenaaminen auttaisi. Ja uskon, että Weikon serti ei tule jäämään pentueen ainoaksi.

Weikko, Taiko ja Moora Tuuloksessa 1.10.2016, kuva: Pekka Halonen. 

Syyskuun tuloksia

Sunnuntaina 18.9. Perri (A-Yambagold) pyörähti  Hyvinkäällä näyttelyssä. Tuomarina toimi Pirjo Aaltonen ja Perrille avo eri1. SA jäi saamatta, kun karva ei ollut näyttelykunnossa, muuten arvostelu oli hyvä.

Waara (W. Wilkawatt) tokoili samana päivänä Imatralla evl:ssa 3-tuloksen, vain yhdellä nollalla. Arwon kanssa oltiin samassa kokeessa avoimessa luokassa, meille myös 3-tulos 205 pisteellä ja 2. sija.

Tänään ohjelmassa oli Wernan kanssa agilitya kotikaupungissa 4 radan verran. Lähtökohdat eivät olleet kovinkaan lupaavat, kun olen ollut koko viikon flunssassa ja torstai-iltana treeneissä jalat eivät liikkuneet ollenkaan. Enpähän ehtinyt jännittää, kun yritin vain selvitä radoista hengissä. Werna tuntui hyvältä alusta alkaen ja tänään onnistui kaikki! Eli saldona huimat 4 nollaa, sijat 5., 4., 3. ja 3. Jos puolikuntoisella ohjaajalla tulos on tämä, niin mitä se onkaan sitten, kun jalat liikkuvat kunnolla...Ensi kesän SM-kisat ovat tavoitteena ja yhtäkkiä vain kolmen irto (agi)nollan päässä!

Roxette-pentujen Sisu-isä (Busligans Mohikan) kilpaili tänään toista kertaa pk-jäljen voittajaluokassa ja meno oli hurjaa edelleen: maastosta täydet 200 pistettä ja tottiksestakin komeat 95 pistettä! Ykköstulos siis pisteillä 295 ja käyttövalion arvo on enää yhden ykkösen päässä! 

Erinomaisia kasvatteja

Viime lauantaina 10.9. ajeltiin Miiran ja meidän nuorison kanssa Porvoon näyttelyyn, mukaan tuli myös Lina-sisko. Tuomarina toimi irlantilainen Colm Hasting. Kelpieitä oli ilmoitettu 5 kappaletta ja kaikki olivat tuomarin mielestä erinomaisia. Käämille (W. Reaching High) jun eri1, Mooralle (W. Almost Unreal) jun eri1 ja Linalle (W. Real Sugar) jun eri2. Hyvää löytyi jokaisesta, mutta vielä ovat keskeneräisiä ja näyttelytreenitkään eivät ole pahitteeksi, joten sa:ta ei kellekkään irronnut. Paranneltiin silti hieman tilastoja ;)

Sunnuntaina oli Kymenläänin kennelpiirin tokon piirinmestaruuskokeen vuoro, jossa Waara (W. Wilkawatt) teki evl:ssä tuomarin mukaan veijarimaisen suorituksen, mutta pisteet eivät aivan riittäneet tulokseen. Arwon kanssa oltiin avoimessa luokassa ja Arwoa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, joten kolmella nollalla ja kahdella vitosella ei tulokseen ole mahdollisuuksia. Ensi sunnuntaina uusi yritys!

Perrin tuloksia

Perrillä (A-Yambagold) oli kiireinen viikonloppu. Lauantaina 3.9. Perri kilpaili toista kertaa rallytokon alokasluokassa Mikkelissä ja rata sujui hienosti: yhdellä uusimisella 97/100 pistettä!

Sunnuntaina ajeltiin Siljan kanssa Haminaan Perrin luonnetestiin. Tuomareina toimivat Johanna Cederlöf ja Anu Hatunpää. Perriä kuvailtiin virkamiesmäiseksi ja vähän tosikoksi, määritelmät osuivat hyvin kohdalleen, samoin testin lopputulos vastaa koiraa. Ehkä etukäteisoletus oli, että Perri olisi leikkinyt hieman paremmin, kuten teki MH:ssa, nyt puinen keppi kyllä kiinnosti, mutta siihen ei tarttunut kiinni. Pimeässä huoneessa Perri ei meinannut ymmärtää, että hänen pitäisi etsiä emäntä huoneen perältä, vaan oli jäänyt pyörimään huoneen etuosan "eteiseen". Tärkeintä kuitenkin oli, että Perri palautui eri osiosta nopeasti ja testi ei tuntunut mitenkään kummemmin kuormittavan koiraa, testin loputtua oli normaali rento itsensä. Tässä Perrin tulos osa-alueittain:

toimintakyky: -1 pieni
terävyys: +1a pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
puolustushalu: +1 pieni
taisteluhalu: +2b kohtuullisen pieni
hermorakenne: +1b hermostunein pyrkimyksin
temperamentti: +2 kohtuullisen vilkas
kovuus: +1 hieman pehmeä
luoksepäästävyys: +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

Yhteensä +110 pistettä ja hyväksytty luonnetesti.

Tässä vielä muutama järjestäjien ottama kuva testistä:

Perri alkuleikissä tuomarin kanssa.

Perri kelkalla.

Perri haalarilla.

Perri tynnyrillä.

Tuloksia

Voihan otsikon keksimisen vaikeus! Mutta tuloskatsausta viime viikonlopulta siis. Lauantaina 20.8. Lina (W. Real Sugar) ehti ensimmäisenä Roxette-pennuista virallisiin kisoihin. Lina osallistui rallytokoon ja sai hyväksytyn tuloksen 80 pisteellä. Siitä se lähtee! Lina kävi maanantaina myös silmäpeilauksessa ja sai jo pentuna todettua ch:ta lukuunottamatta terveen paperit. Lisäksi Linalla alkoi ensimmäiset juoksut, joten on monenlaista tapahtunut nuoren tytön elämässä viime aikoina. 

Tiian kanssa vietiin kumpikin 2 koiraa Kouvolan näyttelyyn viime lauantaina. Kelpiet tuomaroi ilmeisesti ensimmäistä kertaa Rune Fagerström. Tykkäsin kyllä tuomarista, oli ystävällinen, kohteli koiria hyvin ja saneli kattavat arvostelut. Uroksia oli 2 kpl, Warmalle eri1, sa ja pu2. Mooralle lähdettiin hakemaan yli 15kk näyttelytulosta ja se saatiin, eh1 loppukommentilla tarvitsee vielä aikaa. Viira-tädille (A-Bluemist) myös eh. W-pentujen emä Kitka (Rostaggens Dream Kitka) oli ainut sa:n saanut narttu ja lopulta vsp. Warma ja Kitka mittelivät keskenään rotunsa parhaan veteraanin ruusukkeesta ja Warma oli lopulta rop-veteraani ja Kitka vsp-veteraani.

Roxette-pentujen Sisu-isä (Busligans Mohikan) korkkasi pk-jälkikokeen voittajaluokan komeasti 21.8. Tottiksesta 92 pistettä ja maastosta 198 pistettä eli yhteensä 290 pistettä ja ykköstulos! 

Sunnuntaina 21.8.  kisattiin Lappeenrannassa agilityn piirinmestaruuksista. Wernalle kisat olivat ensimmäiset 3-luokassa ja vaikka ilman tulosta jäätiin, niin kyllä se kolmoseen kuuluu! Hienoja pätkiä ja sujuvaa menoa, hyppärillä ainut kauneusvirhe oli yksi ylimääräinen putki. Arwon kanssa startattiin heti toisena ja en saanut hyppärin alusta minkäänlaista otetta, joten rata kosahti heti alkuunsa. Agiradalta sitten perusvarma nolla ja 7. sija. Syyskuulle katsellaan jotain kisoja molemmille ja Arwolla on edessä myös tokon piirinmestaruudet.

Tänä iltana suunnataan pikavisiitille kelpieleirille ja sunnuntaina Wernan kanssa Lotta Vuorelan koulutukseen. Maanantaina pitäisikin jaksaa palata (hyvin levänneenä...) takaisin töihin. 

Näyttelymenestystä Norjassa!

Waara  (W. Wilkawatt) on viettämässä kesälomaa Norjassa ja osallistui viime viikonloppuna kahteen näyttelyyn. Lauantaina kelpieiden ja karjakoirien erikoisnäyttelyssä tuomarina oli Arne Foss ja Waaran tuloksena upeasti eri1, sa, pu1 ja ROP sekä lopulta BIS1!

Sunnuntaina vuorossa oli Lillehammerin KV-näyttely, tuomarina Ligita Zake. Waara jatkoi samalla linjalla, eri1, sa, pu1, cacib ja ROP! Sertiä kelpieille ei enää Norjassa jaeta ilman käyttötulosta, mutta tämän cacibin myötä Waara on enää yhden cacibin päässä kansainvälisen näyttelyvalion arvosta.

Waara Lillehammerissa, kuva: Marika Blom.

Tuloksekas viikonloppu

Lauantaina 6.8. Roxette-pentueen emä Mysli (Vickulas Tarana) kilpaili kolmatta kertaa vesipelastuksen avoimessa luokassa. Tällä kertaa kova tuuli ja virtaus veivät hieman mukanaan, joten oman veneen tuonnissa Mysli ajautui hieman sivuun. 92 pistettä kuitenkin eli 1-tulos ja 2. sija. Näin ollen Myslillä on oikeus kilpailla vesipelastuksen ylimmässä luokassa (voittajaluokka) käsittääkseni ensimmäisenä narttukelpienä Suomessa! Ja Mysli on saanut jokaisella kerralla ykköstuloksen vepessä kilpaillessaan! Tästä on hyvä jatkaa ensi kesänä.

Perri (A-Yambagold) vietti pidennettyä viikonloppua Liettuan Drunskaissa. Tarjolla oli kolmen näyttelyn putki, harmi vaan, että paikalla oli kaksi muutakin narttukelpietä Suomesta. Perjantaina Perrille eri2, lauantaina eh2 ja sunnuntaina eri2, sa, pn3 sekä vara-cacib.

Wirri (W. Willaura) pyörähti eilen sunnuntaina Kuopion Sawo Showssa ja ainoana narttukelpienä hurmasi tuomarin. Wirrille eri1, sa, pn1 ja näin ollen ensimmäinen serti ja cacib! Lopulta Wirri oli vielä ROP! Tuomarina oli Levante Miklos Unkarista.

Kuopio 7.8.2016 Winsure Willaura eri1, sa, pn1, sert, cacib, ROP.

Omien koirien kanssa suunnattiin eilen Luumäen ryhmänäyttelyyn. Tuomarina oli Maija Lehtonen ja kelpieitä 6 kpl. Warmalle hyvä arvostelu ("somasti harmaantunut") ja eri1, sa, pu2 sekä Vsp-veteraani. Moora osallistui myös ja pikkulikan esiintyminen paranee kerta kerralta, jalat pysyivät maassa kohtuullisesti, vaikka paikallaan seisominen olikin tylsää. Täysin koiran kehitysvaihetta kuvaava arvostelu saatiin ja eh1. Raamit on hyvät, aikanaan niihin saadaan sitten riittävästi täytettä.

Luumäki 7.8.2016 Vickulas Kalle eri1, sa, pu2, Vsp-veteraani. Kuva: Ella Lehtonen.

Heinäkuun lopun tuloksia

Lauantaina 30.7. pyörähdettiin Pertin (W. Perfect Excuse) ja Warman kanssa Porvoon ryhmänäyttelyssä. Muita kelpieitä ei näyttelyyn oltu ilmoitettukaan. Hurja kaatosade alkoi juuri, kun käännyttiin Warman kanssa parkkipaikalle ja oltiin kumpikin läpimärkiä, ennen kuin edes päästiin kehän laidalle. Sateen loputtua noin vartin päästä kehää oli pakko siirtää, kun alkuperäinen kohta lainehti vedestä. Vettä oli nurmikolla ihan kiitettävästi joka kohdassa.

Esitin ensin Pertin, joka oli kovasti omistajansa perään, joten liikkuminen onnistui vain poispäin. Hyvin antoi kuitenkin tuomarin tutkia. Tuloksena EH1. Sitten lennossa vaihto ja Warman kanssa kehään. Warma ei voi sietää vesisadetta saati märkää nurmikkoa ja ilme oli sen mukainen. Mitään vikaa ei ollut arvostelussa, mutta liike ei ollut tarpeeksi lennokasta, joten eri1 ilman sa:ta ja ROP-veteraani.

Sunnuntaina 31.7. Perri (A-Yambagold) kisasi Siljan kanssa kolme rataa agilitya Haminassa. Tämä oli Perrin  ensimmäinen kolmen radan kisapäivä ja hienosti jaksoi, vaikka keli oli kuuma. Perrille tulos joka radalta, 5-5-10 ja sijoitukset 2., 1. ja 3. eli Perri keräsi koko palkintosarjan! Tästä on hyvä jatkaa! Perri ja Silja pääsivät tulevaksi talvikaudeksi ACE Super-agilityvalmennukseen, joten ei jää homma ainakaan valmennuksesta kiinni.

Perri radalla Haminassa 31.7.2016, kuva: Petri Hiironen/Dog-O-Photo.

W-pennut täyttivät sunnuntaina jo 7 vuotta eli veteraani-ikä häämöttää jo vuoden päässä.

Viikonlopun aikana W-pentujen emä Kitka (Rostaggens Dream Kitka) kävi näyttelyreissulla Latviassa. Lauantaina Kitka oli pn2 ja sai vara-cacibin, sunnuntaina sijoitus oli sama ja lisäksi vet sert ja ROP-veteraani. Koko potin kumpanakin päivänä korjasi Perrin sisko Viira (A-Bluemist).

Huippuviikonloppu!

Kulunut viikonloppu oli harvinaisen onnistunut ja hymyilyttää pitkään! Lauantaiaamuna suunnattiin Wernan ja kannustusjoukkojen (= Arwo ja Moora) kanssa Mikkeliin agilitykisoihin, tarjolla oli kaksi agilityrataa 2-luokille. Ensimmäisellä radalla haasteena olivat lähinnä putken väärät päät, muuten rata oli melko suoraviivainen. Lähtöpaikka suosi meitä ja saatiin startata luokan ensimmäisenä, ehdin hyvin hakea Wernan autosta ja oltiin samalla taajuudella lähtöviivalla eli parson suostui istumaan lähtöön ja pysyi, vaikka tuomari vasta siinä vaiheessa siirtyi rata-alueelle, kun oltiin jo lähtöviivalla valmiina. Alkuradan valssit onnistuivat hienosti ja puoleenväliin asti rata sujui suunnitelmien mukaisesti. Puomin kohdalla alkoi sitten ohjaajan totaalijäätyminen ja Werna jarrutti jo reilusti ennen alastulokontaktia, tuli kuitenkin kontaktille asti ja matka jatkui. Takaakiertohypyn rima kolahti, mutta onneksi pysyi, ennen viimeistä hyppyä jäin sen verran koirasta jälkeen, että Werna ehti jo lähes ponnistaa väärälle hypylle, mistä kuitenkin sain tällä kertaa kiljuttua koiran pois ja päästiin virheettömästi maaliin! Luokassa oli vain 5 osallistujaa, joten sitten jännättiin muiden tuloksia (ja sitä, riittääkö meidän aika tarpeeksi korkealle, en vieläkään muista, miten monta luvaa kakkosluokassa jaetaan, mutta eipä sillä ole enää väliä). Muut koirakot kuitenkin hyllyttivät, joten meille luokan ainut tulos, nollavoitto, luva ja serti eli siirto 3-luokkaan!

Tuore 3-luokkalainen! <3

Nyt päästään vajaan kuukauden päästä kisaamaan piirinmestaruuksista ja yrittämään nollien keruuta ensi kesän SM-kisoihin, jotka järjestetään kotikaupungissa. Paljon on töitä tehtävänä, ensin niiden nollien eteen ja sitten siihen, että selvitään lähtökarsinoista radalle, mutta haasteet on tehty voitettaviksi!

Sunnuntaina skoolattiin Wernan kunniaksi Nastolassa, kun vietettiin mukava päivä kaikkien aikojen ensimmäisen Winsure-vaelluksen merkeissä. Kierrettiin yhdessä Sammalistonpolun reitti ja lopuksi grillattiin. Mukaan pääsi hyvä määrä winsurelaisia, 9 ihmistä ja 9 kelpietä. Päivä oli niin onnistunut, että vastaavanlainen kokoontuminen on järjestettävä ehdottomasti uudelleen, vaikka vielä tulevan syksyn aikana. Tässä muutama tunnelmakuva retkeltä:

Lähtötunnelmia, kuva: Iida Kaijansinkko.

Maisemat oli kohdallaan, kuva: Iida Kaijansinkko.

Käämi taukopaikalla, kuva: Miira Ikonen.

Perri ottaa lenkin jälkeen rennosti, kuva: Miira Ikonen.

Weikko ja Fly taukopaikalla, kuva: Miira Ikonen.

Lina taukopaikalla, kuva: Miira Ikonen.

Fly 2v. 1 kk, kuva: Iida Kaijansinkko.

Lapset harrastaa!

Muutama tuore kuva Roxette-pennuista harrastustensa parissa.

W. Reaching High "Käämi" tokoilee, kuva: Teemu Toivonen.

W. Reaching High "Käämi" tokoilee, kuva: Teemu Toivonen.

W. Perfect Excuse "Pertti" purutreeneissä, kuva: Jasmine Lindström.

W. Perfect Excuse "Pertti" purutreeneissä, kuva: Jasmine Lindström.

W. Perfect Excuse "Pertti" purutreeneissä, kuva: Jasmine Lindström.

W. Almost Unreal "Moora" jäljestää, kuva: Leena Kantanen.

W. Almost Unreal "Moora" tokon häiriötreeneissä, kuva: Leena Kantanen.

Pieni, mutta pippurinen!

Otsikko kuvaa Roxette-pentueen emää Mysliä (Vickulas Tarana), joka jatkoi menestyksekästä vesipelastusuraansa tänä viikonloppuna avoimessa luokassa. 

Eilen Mysli oli luokassaan ainut tuloksen tehnyt pisteillä 99/100 ja voitti 1-tuloksella. Tänään olosuhteet olivat haastavammat, mutta hienosti Mysli selvisi: täydet 100 pistettä luokkavoitolla! Voittajaluokka on näin ollen vain yhden ykköstuloksen päässä!

Mysli vepetreeneissä, kuva: Hennariikka Taskinen.

Weikko (W. Way Out) pyörähti tänään Orivedellä näyttelyssä, tuloksena Jun eri1. Tuomarina oli Marjo Järventölä ja arvostelussa paljon hyvää. Useampi Roxette-pennuista on menossa näyttelyyn syksyn aikana, kun vielä junioriluokkaan pääsee.

Ensi sunnuntaina onkin kiva päivä tiedossa, treffataan WS-porukalla pienen vaelluksen merkeissä! Toivottavasti saadaan myös otettua paljon kuvia.

Perri

Perri (A-Yambagold) täytti kesäkuun alussa 2 vuotta ja on päässyt jo vähän maistamaan kisakoiran elämää. Perri harrastaa agilitya ja rallytokoa, rallyssa Silja ja Perri kisasivat keväällä yhden kerran ja agilityssa kisaura starttasi kesäkuun alussa Saariselällä. Perrin säkäkorkeutta oli mittailtu etukäteen ja saatu tulokseksi kaikkea 44-46 cm väliltä. Perri siis treenasi maxirimoilla ja ilmoitettiin kisoihinkin maxiluokkaan. Toisin kuitenkin kävi, kisakirjaa varmennettaessa kaksi tuomaria mittasi Perrin mediksi eli alle 43 cm korkeaksi ja toisena päivänä vielä kolmaskin tuomari oli samaa mieltä. Siljalla on nyt hieman opettelemista ehtiä mukaan Perrin vauhdikkaaseen menoon medirimoilla, mutta homma näyttää lupaavalta!

Alla muutama tuore kuva Perristä.

Perri 2 vuotiaana, kuva: Liisa Kotisalo.

Perri 2 vuotiaana, kuva: Liisa Kotisalo.

Perri ev-agilitykisoissa, silloin kun oli vielä maxi. Kuva: Anne Lind.

Hyvät ja huonot uutiset

Roxette-pennuista puolet on ehtinyt jo käydä läpivalaisussa eli terveystutkimuksissa, loput käyvät tutkimuksissa syksyn aikana. Etukäteisoletus oli, ettei mitään ihmeellistä pitäisi löytyä, kun lähisuvusta ei ole luusto-ongelmia tiedossa. Mutta toisin kävi, kasvattaminen olisikin helppoa, jos kaikki menisi aina niin kuin toivotaan ja odotetaan.

W. Reaching High eli Käämi satutti toisen polvensa metsässä touhutessaan 11 viikon ikäisenä, oli tuolloin kolmijalkaisena muutaman hetken, mutta sen jälkeen polvi ei ole mitenkään vaivannut. Ilmeisesti tämä kolaus kuitenkin jätti polveen jälkensä, sillä tutkimuksissa polvet olivat 0/1. Lisäys (7.7.): Käämi kävi hakemassa polvista lausunnon ortopedi Esa Kestiltä, joka tutki polvet perusteellisesti, eikä saanut niitä mitenkään pois paikaltaan. Hänen mukaansa polvet ovat normaalit ja kehotti jatkamaan normaalia elämää.

Käämin lonkat tulivat Kennelliitosta takaisin tuloksella C/C, syynä on matalat lonkkamaljat. Reisiluun päät ovat siistit ja mitään nivelrikkomuutoksia ei ole missään. Käämin kyynärät ovat 0/0 ja selästä löytyi jakaantunut ristiluun keskiharjanne eli selkälausunto on LTV1 sekä VA0.

W. Way Out eli Weikko kuvattiin myös juhannusviikolla. Weikon lonkkakuvat arvioitiin Kennelliitossa tuloksella D/C. Weikonkin omistaja soitti Kennelliittoon ja kyseli lisätietoja. Weikolla on myös matalat lonkkamaljat ja löysyyttä erityisesti tuossa D-lonkassa. Löysyys on kuitenkin niin vähäistä, että luultavasti tulee ilmi vain venytysasennossa, ei normaalissa elämässä juostessa tms. tilanteissa. Lonkat ovat muuten siistit, eikä nivelrikkomuutoksia ole Weikollakaan missään. Toinen epämukava yllätys tuli selän osalta, Weikolla on ylimääräinen nikama, joka on pienempi kuin muut nikamat ja siitä puuttuu toinen poikkihaarake. Muuten selkä on siisti. Tämän takia selän lausunto on LTV3 (ja VA0). Weikon kyynärät ovat 0/0. Silmät ja polvet tutkittiin vielä viime viikolla ja silmät ovat terveet sekä polvet 0/0.

W. Almost Unreal eli Moora kävi samalla kertaa kuvissa Käämin kanssa. Mooralla on syvät lonkkamaljat ja lonkkien tulos A/A. Kyynärät 0/0, polvet 0/0, olat kuvattiin epävirallisesti ja ne ovat puhtaat. Ainut "kauneusvirhe" löytyy selästä, Moorallakin on jakaantunut ristiluun keskiharjanne eli LTV1 sekä VA0.

Kumpikaan pojista ei ole oireillut lonkkiaan millään tavalla (eikä Weikko selkäänsä), joten toivotaan että näistä kirjaimista huolimatta kumpikin voi jatkaa aktiivista ja vauhdikasta elämää. Ainakaan tällä hetkellä mitään estettä harrastamiselle ei ole, kun pitää koiran hoikkana, hyvässä lihaskunnossa ja huolehtii kunnon lämmittelyistä, jäähdyttelyistä ja säännöllisestä lihashuollosta.

Viime sunnuntaina 3.7. tehtiin retki Rantasalmen näyttelyyn. Omista koirista kehään vein Warman, kasvateista osallistuivat Weikko ja Wirri (W. Willaura).

Weikko oli kehässä hieman villillä tuulella, hajut vei nuorta poikaa mukanaan. Tuomari kuitenkin tykkäsi ulkonäöstä ja Weikko sai erinomaisen sekä vielä voitti luokkansa! Warmalle veteraaniluokasta eri1 ja sa. Tuomari pohti pitkään kolmen sa:n saaneen uroksen järjestystä ja kehää saatiin kiertää monta kertaa sekä yksin että porukalla. Lopulta Warman sijoitus oli PU2 ja samalla myös ROP-veteraani.

Narttuja oli vain kolme ja kaikki avoimessa luokassa. Kaikille erinomaiset, Wirrin sijoitus oli 2. Harmittavasti tuomari antoi sa:n vain luokkavoittajille, joten nartuissa jäi serti jakamatta. Wirrille on suunnitelmissa syyspuolellekin muutama näyttely, ehkä sinivalkoinen ruusuke jostakin napsahtaa. Wirriä on kyllä kiva viedä kehässä, vaikka välillä nousee tippa linssiin, on se vaan niin isänsä tyttö kuin olla voi.

Keskikesän tuloskimara

Kuluneen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon! Toukokuun viimeisenä viikonloppuna suunnattiin neljän Roxette-pennun kanssa Ruotsin Örebrohon MH-kuvaukseen. Matka sujui hyvin ja seura oli mitä mainiointa. Tytöt Moora ja Lina olivat jo toisella laivamatkallaan, mutta hienosti sujui reissaaminen myös ensikertalaisilta Pertiltä ja Taikolta.

Ja kivaa oli nähdä "pentuja" pitkästä aikaa! Pojat ovat jo kovin aikuistuneet ja selvästi rauhallisempia, kuin mitä muistin. Kuvauskin sujui kummaltakin hienosti, tosin Taiko odotti muutamassa kohdassa omistajan ohjeita. Pieni Lina oli kuvauksessa hurjan rohkeana, mutta ei pidä kovista äänistä (ei mene lukkoon eikä poistu paikalta), joten reagoi ampumiseen. Mooralla on ollut pentueen rankin teini-ikä, mikä näkyi selvästi kuvauksessakin. Haalaria säikähti kovasti ja se heijastui koko loppukuvauksen ajan. Olisi pitänyt älytä olla viemättä Mooraa testiin tässä vaiheessa, mutta onpahan nyt käyty. Teen tuloksista yhteenvedon jossain vaiheessa.

Piuha (W. Waikerie) kävi uusimassa luonnetestin viime hetkillä 4.6. Hollolassa. Tuomareina olivat Leena Turunen ja Tarja Matsuoi. Pisteitä tällä kertaa 113 ja laukauskokematon. Muut osiot olivat plussalla, paitsi temperamentti häiritsevän vilkas.

Weikko (W. Way Out) osallistui ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä Tuurissa 12.6. Tuomarina oli Markku Kipinä ja tuloksena EH1. Tuomari toivoi enemmän urosmaisuutta ja tasapainoisempaa käyttäytymistä, näihin auttaa vain aika.

Waara (W. Wilkawatt) pyörähti kehässä Kotkan KV-näyttelyssä 18.6. Tuomarina oli Elena Ruskovaara, joka edelleen tykkäsi Waarasta, tuloksena pu1, cacib ja VSP.

Winsure Wilkawatt, kuva: Pauliina Havo.

Lopuksi vielä omien koirien tuloksia. Arwon kanssa tokoiltiin kotikaupungin iltakokeessa 8.6. Vähäisestä treenimäärästä huolimatta suoritus oli ehkä paras ikinä ja pisteillä 283,5 saatiin kunniapalkinto sekä avoimen luokan voitto!

Arwo ja palkinnot, kuva: Leena Kantanen.

Viime sunnuntaina 19.6. ajeltiin Nastolaan agilityn SM-kisoihin. Viimeisen kolmen kuukauden aikana oli treenattu 4 kertaa ja juostu vain yksi kisarata, joten minkäänlaisia ennakko-odotuksia ei ollut. Startattiin vasta iltapäivällä 8. viimeisenä, joten rataakin ehti etukäteen miettiä monelta kantilta. Karsintahyppärillä rimat olivat tietysti tapissaan, eikä 65 cm korkeutta oltu treenattu yli vuoteen, mutta luotin Arwon hoitavan homman, kun ei ole ikinä turhaan rimoja tiputellut. Rata sujui suunnitelmien mukaan, tosin lopussa alkoi koirasta näkyä, että kunto loppuu. Virheettömästi kuitenkin maaliin, reilu sekunti yliaikaa, mutta sijalle 35. Ja kun jatkoon pääsi 50 parasta, niin oltiin mukana finaalissa Arwon kanssa ensimmäistä kertaa ikinä! Finaaliradalla kuuluisa putki-pujottelu-erottelu koitui meidänkin kohtaloksi.

Arwon mielipide kepeille menosta, putkeen meni! Kuva: Sirpa Saari.

Moora on pikkuhiljaa aloitellut tutustumista kisakoiran elämään, kisakokemusta on haettu möllirallytokosta sekä möllitokosta. Normaaleja lapsikoiran juttuja on tullut vastaan, kehässä on pysynyt ja kehässä oleviin ihmisiin suhtautunut rennosti. Juhannusviikkoa on vietetty pääasiassa nose workin parissa, Mooran kanssa oltiin 2 päivän jatkokurssilla opettelemassa mm. ajoneuvoetsintää ja lisäksi molempien tyttöjen kanssa 1-luokan hajutestissä sekä juhannusaattona vielä 4 osion möllikokeessa. Kumpikin suoritti hajutestin hyväksytysti ja sai uuden kilpailukirjan. Möllikokeessa sisäosiot menivät hyvin, Werna ei kyennyt ulkona keskittymään ihan yhtä hyvin ja ajoneuvosta haju jäi löytämättä.  Itse möhlin kiireessä Mooran ulkoetsintäosion, mutta tiedetään mitä treenataan!

Lisäksi Mooran kesään on kuulunut tiiviisti hakutreenit ja kaksi ulkopuolista koulutustakin. Werna treenaa agia ja ui niin paljon, kuin mahdollista.

Moora Reija Niemisen hakukoulutuksessa, kuva: Pauliina Havo.

Viikonlopun tuloksia

Lappeenrannassa järjestettiin perjantai-iltana 20.5. alaluokkien rallytokokisat ja lauantaina 21.5. kisat kaikille luokille. Waara (W. Wilkawatt) osallistui molempiin ja teki tasaista työtä, kummastakin kisasta 99 pistettä ja näin myös koulutustunnus RTK1 ja siirto avoimeen luokkaan.

Arwon kanssa käytiin lauantaiaamuna mestariluokassa nollakoirakkona ja oikeanpuoleinen seuraaminen on aina vaan hankalaa, treenaaminen voisi auttaa asiaa...Iltapäiväksi suunnattiin Imatralle agilitykisoihin Wernan kanssa. Kakkosluokat alkoivat hyppyradalla, jossa käytiin vaan pyörähtämässä lähdössä, Werna lukkiutui tuijottamaan edellisen koiran perään, joten en kokeillut, mitä tapahtuu, jos lasken parsonin irti. Onneksi kisoissa oli seurakaveri, joka ei antanut luovuttaa ja agiratojen alkuun laadittiin kunnon suunnitelmat, jotka toimivat! Ensimmäisellä agiradalla neuvoteltiin puomin alastulon oikeasta suorittamistavasta ja kerrankin Werna oli kuulolla. Aikaa paloi varmaan 5 sekuntia, mutta silti mentiin reilusti alle ihanneajan ja maalissa virheettömästi - nollavoitolla toinen kakkosluokan luva oli taskussa! Viimeinen rata oli paras ja sujuvin, itse unohdin puolivälissä radan ja hyppyytiin yhden ylimääräisen esteen, ettei vaan tehdä nollaa ja jouduta isojen tyttöjen luokkaan. Lopulta kisoista jäi siis erittäin hyvä mieli, kun homma saatiin toimimaan, päästiin radalle ja Werna meni upeasti, vaikka nämä olivat ensimmäiset ulkokisat avoinaisella kentällä (vain kehänauhat ympärillä). Ja nyt olen taas vähän viisaampi siitä, miten Wernan kanssa pitää ennen rataa toimia, joten ei muuta kuin uusia kisoja katsomaan :)

Sunnuntaina tehtiin pikareissu samaan paikkaan Arwon kanssa, kun ilmoitin Arwon hyppyradalle 7,5 kuukauden kisatauon jälkeen. Ja sehän meni, niin kuin ei mitään taukoa olisi ollutkaan, nollarata ja aikakin ihan samaa luokkaa kuin ennen taukoa :)

Edellisestä päivityksestä unohtui Flyn (W. Firefly) MH-kuvaus. Fly kävi kuvauksessa viikko sitten sunnuntaina 15.5. Tulos oli suurelta osin koiran näköinen, leikkimisestä Fly ei hirveästi innostu. Ampumisesta tuloksena oli 5 (poistui paikalta), vaikka Fly oli jo ennen ampumista päättänyt, että häntä ei enää homma kiinnosta ja oli jo valmiiksi kauempana omistajastaan, ei siis saanut mitään erityistä "sätkyä" laukauksen kuullessaan. Mutta hyväksytysti suoritettu kuvaus joka tapauksessa, mielenkiintoista nähdä Flyn luonnetesti jossain vaiheessa.

Tuloksia

Viime lauantaina 14.5. W-pentujen emä Kitka (Rostaggens Dream Kitka) pyörähti Tuusulassa näyttelyssä, tuloksena ERI2.

Seuraavana päivänä 15.5. oli hyvä edustus Imatralla rallytokokisoissa. Waara (W. Wilkawatt) teki uuden aluevaltauksen ja ensimmäisestä rallykisasta hienosti 94 pistettä. Piuha-sisko (W. Waikerie) ja Kitka-emä kisasivat voittajaluokassa, tällä kertaa ei tulosta kummallekaan, mutta Piuhalle tuomarin suosikki-palkinto iloisesta suorittamisesta.

Roxette-pentujen isä Sisu (Busligans Mohikan) osallistui eilisiltana 18.5. palveluskoirien jälkikokeeseen avoimessa luokassa ja kotiintuomisina oli uusi koulutustunnus JK2.

Roxette-pennut juhlivat viime sunnuntaina 15.5. ensimmäistä syntymäpäiväänsä! Aika menee lujaa.

Lisää näyttelytuloksia

Viikko meidän Tallinnan näyttelymatkan jälkeen suuntasi seuraava Winsure-koira Eestin maalle, kun Käämi (W. Reaching High) ja Miira tekivät retken Narvan näyttelyyn. Kumpanakin päivänä tarjolla oli kaikkien rotujen näyttely. Lauantaina Käämille jun eri1, SA, PU2 ja junioriserti, sunnuntainakin hienosti eri1, mutta ei SA:ta tällä kertaa. Käämillekin taidetaan seuraavan kerran katsella näyttelyitä loppukesälle, mikäs kiire näiden nuorten kanssa on.

Warman kanssa käytiin viime lauantaina 7.5. päättämässä kevään "näyttelyturnee" Parikkalan ryhmänäyttelyssä. Tuomari Tanya Alhman-Stockmari tykkäsi tälläkin kertaa ja sanoi Warmasta näin:

"Erinomaista rotutyyppiä oleva, loistavassa lihaskunnossa esiintyvä veteraani. Erinomainen pää ja ilme. Vahva alaleuka. Erinomainen pitkä rintakehä. Ikäisekseen edelleen vaivattomat ja erinomaiset liikkeet."

Tuloksena eri1, SA, PU1, ROP ja ROP-veteraani. Isoissa kehissä käytiin myös pyörähtämässä ja Warma yritti kaikkensa häntää heiluttaen, mutta tuomarit nostivat tutumpia menestyjärotuja palkinnoille.

Sunnuntaina 8.5. kisattiin 2 starttia agilitya Wernan kanssa kotikaupungin kisoissa. Ensimmäinen startti loppui ennen kuin alkoikaan, kun parson karkasi morjastamaan tuomaria ja ratahenkilöä suoraan lähtöhypyn kautta. Toisella radalla lähtö oli erinomainen, mutta kontaktit paukkuivat, 10 virhepisteellä kuitenkin vielä 3. sijalle, Werna on ollut aina tuloksen tehdessään ollut palkintosijalla.

Arwo vietti synttäreitään viime sunnuntaina ja täytti jo 8 vuotta! Synttäreiden kunniaksi käytiin rallytokokoulutuksessa ennen Wernan agistartteja ja uutta intoa tarttui ainakin ohjaajaan.

Seuraava päivitys koskee todennäköisesti jo muuta kuin näyttelytuloksia, kisoja on kalenterissa tulossa niin omilla koirilla kuin kasvateillakin :)

Tallinnan Voittajat

Alkaa pahasti näyttää siltä, että ei muuta tehdä kuin käydään näyttelyissä...mutta kisaamisen sijaan ollaan treenattu enempi vähempi ahkerasti. Pääsiäisen jälkeinen lomaviikko meni omalta osaltani sängyn pohjalla vatsataudissa ja siitä toipuessa, joten hyvät treenisuunnitelmat kariutuivat. Koirat eivät kuitenkaan hyppineet seinälle muutaman päivän vähäisen aktivoinnin takia ja pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna päästiin jo avaamaan maastokausi. Moora on aloitellut esineruututreenejä ja tehnyt pieniä hakutreenejä, joista jälkimmäiset ovat sujuneet erinomaisesti, esineruutu sen sijaan on tässä vaiheessa hankala, kun metsän hajut kiinnostavat tylsiä esineitä enemmän. Tokoiltu ollaan myös, kotona treenailtu rallytokon tehtäviä ja nose work-treeneissä käyty ahkerasti molempien tyttöjen kanssa. Arwo on ollut sairaslomalla kastroinnin (eturauhanen alkoi vaivata) sekä hammaskivien ja ikenen liikakasvun poisto-operaatioiden takia. Nyt on onneksi kaikki opeaatiot takana ja toipuminen sujunut todella hyvin, pikkuhiljaa jatketaan Arwonkin kanssa treenaamista kodin ulkopuolella.

Viime viikonloppuna tehtiin kaverin kanssa pikareissu Suomenlahden toiselle puolelle eli Tallinnan Voittaja-näyttelyyn. Lähdettiin lauantai-iltana, yövyttiin laivassa ja aamulla kehä oli heti klo 10, kotona oltiin sunnuntai-iltana ennen yhtätoista. Nopeaa ja tehokasta :) Kelpietä oli ilmoitettu 4 kpl, kaikki onneksi eri luokkiin, joten kukaan ei kisannut toista vastaan samoista palkinnoista. Liettualainen miestuomari Vytautas Baranauskas olikin varsin miellyttävä tuttavuus, vaikka jännitin etukäteen miten sujuisi, kun Moora ei ollut vielä aikaisemmin miestuomarin tutkittavana ollut. Jenni esitti Warman, joten saatiin minimoitua pääsiäisnäyttelyn kaltainen show Mooran kanssa. Warmaa ei esittäjänvaihdokset hetkauta ja käyttäytyi kehässä iän ja kokemuksen tuomalla varmuudella. Tuloksena eri1, SA, Vet Sert, PU2 ja lopulta vielä ROP-veteraani sekä Tallinnan Veteraanivoittaja 2016 :)

Mooran kanssa kehään mennessä sihteeri kysyi, että tarvitseeko juniorisertiä. Totesin vaan, että ei ole tässä maassa ennen kehässä käynyt, jotenkin ei mitkään junnusertit vilkkuneet silmissä. Tuomari tutki pitkään ja hartaasti eikä Mooralla ollut mitään ongelmia miestuomarin kanssa. Hampaatkin lähestulkoon laski ja tarkisti kaikki pikkuhampaatkin, tiedänpähän itsekin nyt, että kaikki löytyvät ;) Kesken arvostelun kävi vielä uudestaan painelemassa selkää ja tämänkin Moora kesti hienosti. Meidän onni oli, että ensin tutkittiin ja sitten vasta liikuttiin, niin  mielentila kesti suht aisoissa. Ja liikkeitä katsottiin vain yhden kierroksen verran, Mooran mennessä kerrankin asiallisesti :) Itselläni oli jo voittajaolo Mooran käyttäytymisestä kehässä ja olin vähän ällikällä lyöty, kun arvostelun päätteeksi tuomari ojensi kaksi ruusuketta, Moora sai erin ja sa:n sekä juniorisertin, joten oli samalla ROP-juniori ja Tallinnan juniorivoittaja 2016! :) Paras narttukehässä mentiin vielä kierros veteraaninartun kanssa, mutta sitten ei enää hermo pitänyt ja liikkuminen oli sinkoilua, veteraaninarttu voitti ansaitusti ja Moora oli PN2. Arvostelusta kyllä koiran tunnistaa:

"11 kk vanha, feminiininen. Keskivahva luusto, hyvä koko. Oikea purenta. Feminiininen pää oikeanlaisilla linjoilla. Riittävästi pigmenttiä silmien ympärillä. Hyvä korvien asento. Hyvä kaulan pituus. Pitkä suora selkä. Hyvä hännän asento. Hieman jyrkkä lantio. Riittävästi kehittynyt rintakehä. Liikkuu tehokkaasti."

Warmalle on katsottuna yksi näyttely vielä tälle keväälle, Moora saa nyt pitää taukoa virallisista kehätouhuista, joihinkin mätsäreihin mennään harjoittelemaan, kun vielä kuukauden verran päästään pentuluokkaan. Vähän houkuttaisi uusi reissu syksylle, mutta katsellaan ja suunnitellaan rauhassa :)

Kasvattien tapaamisia ja pääsiäisnäyttely

Lauantaina 19.3. suunnattiin Riihimäelle Vuorelan Lotan agilitykoulutukseen. Mukaan pääsivät omista koirista Werna ja Moora, Silja ja Perri, Miira ja Käämi, Heli ja Lina sekä Sari Flyn ja Flyn emän Fionan kanssa. Kiva päivä ja jokainen sai hyviä vinkkejä jatkoon. Linasta ehdittiin napata myös 10kk kuva, siskosten yhteiskuva ei taas "yllättäen" onnistunut...

Pääsiäisenä jatkettiin agilityn parissa, kun Taiko perheineen tuli tälle suunnalle pyhien viettoon ja varattiin yhteistä treeniaikaa. Käämi ja Miira tulivat myös mukaan ja kovin on tuttuja piirteitä pennuissa. Yhteistä on myös se, että kasvattajaa hirvittää katsoa, kun Ws-koira tekee agilitya, sitä toivoisi vähän enemmän järkeä ja vähemmän vauhtia...

Sunnuntaina 27.3. suunnattiin Imatralle KV näyttelyyn. Tuomarina oli Dagmar Klain Romaniasta, ihan mahdottoman mukava ja ystävällinen nainen, joka antoi koirille riittävästi aikaa ja ei järkyttynyt yltiösosiaalisista kelpieistä. Kelpieitä osallistui yhteensä 23 kpl.

Käämi ja Moora esiintyivät ensimmäistä kertaa virallisessa luokassa, arvostelut allekirjoitetaan täysin, varsinkin "needs more ringtraining" - ja oikeasti ollaan treenattu :D Käämi kävi tuomarin eteen selälleen ja Moora ei ottanut yhtään kunnollista askelta, kaikki muut temput kyllä esitti. Ihanan kamalat teinit, EH kummallekin.

Valiouroksia oli 3 kpl ja tuomari todella tykästyi Waaraan, sillä Waara oli ainut SA:n saanut valio. Warma sai veteraaniluokasta myös erin ja SA:n, PU-kehässä oli lisäksi vain junioriurosten voittaja. Waara oli lopulta PU1 ja sai CACIB:n ja Warma PU2,  hienosti meni!

Nartuissa Perrille ja Piuhalle EH. Esitin avoimessa luokassa Wirrin, jota en onneksi turhaan houkutellut paikalle. Wirrille eri3 ja SA sekä lopulta "PN6" sekä vara-sert.

Olin myös ilmoittanut kasvattajaryhmän ensimmäistä kertaa ikinä viralliseen näyttelyyn. Ryhmässä mukana olivat Käämi, Waara, Wirri ja Piuha. Yhdenmukaisesta esiintymisestä ei oikein voinut puhua, mutta tärkeämpää oli osallistuminen kuin lopputulos. Kasvattajaryhmiä esitettiin kaksi ja yllätys oli suuri, kun tuomarin kädessä oli KP-ruusuke kummallekin ja meidän kohdalla hän totesi, että tämä ryhmä voitti! Hieno kokemus oli ylipäätään saada ryhmä kasaan, lopputulos tuli ihan puskista :) Tuomari kehui koirien tasaista tyyppiä, kokoa, ilmeitä, tyypillisiä luonnetta ja toivotti kaikille hyvää jatkoa :) Yhteiskuvaa koko ryhmästä ei saatu, mutta yksittäiset kuvat sentään kaikista, kiitokset taas Miiralle! :)

Winsure Reaching High EH3

Winsure Wilkawatt ERI1 SA PU1 CACIB VSP

Winsure Willaura ERI3 SA V-SERT

Winsure Waikerie EH

Vickulas Kalle ERI1 SA PU2 VSP-veteraani

Kevätkiireitä

Päivä on pidentynyt ja kalenteri täyttynyt koiramaisilla menolla. Lappeenranta ei enää tunnu takapajulalta, vaan päin vastoin, koiraharrastajalla on tällä hetkellä erittäin hyvät oltavat, sillä lämpimiä halleja löytyy tätä nykyä kaksi, joista toinen on vieläpä meille kohtuullisen kävelymatkan päässä. Uudella hallilla aloitettiin maaliskuun alussa tehokkaasti, ollaan Mooran kanssa viikottaisessa tokovalmennuksessa sekä lisäksi agilityn alkeiskurssilla ja 6 kerran näyttelykoulutuksessa.

Helmikuun alussa päästiin mukaan nose work-viikonloppuun ja laji koukutti heti! Treenasin viikonlopun ohjeiden mukaisesti kotona myös Wernan kanssa ja kun sitten viikoittaiset yhteistreenit alkoivat pyöriä, niin molemmat tytöt pääsivät mukaan. Ja kummallakin nenä toimii, haaveissa siintää hajutestiin osallistuminen tämän vuoden aikana.

Mooran tokoilu otti aimo harppauksen Oili Huotarin tokokoulutuksessa myöskin helmikuun alussa. Lapsuus loppui ja pikkuneidiltä vaaditaan jo enemmän, esimerkiksi nameista luopuminen on ollut työn alla. Seuraamiseen saatiin hyviä vinkkejä ja tällä hetkellä Moora seuraa jo paremmin kuin kukaan aikaisemmista koiristani. Viikoittainen valmennusryhmä tuo myös tokoiluun ryhtiä ja laji on taas alkanut kiinnostaa, kun on koira, joka tykkää ja tekee hyvällä asenteella mitä tahansa.

Tulevina viikonloppuina pääsen näkemään lähes kaikkia kasvatteja, ensi lauantaina treenataan agilitya Riihimäellä, pääsiäisenä näyttelyyn tulee sekä W-pentueen että Roxette-pentueen koiria ja huhtikuun alussa pidetään vielä rallytokon tehopäiväkin.

Taiko ja Lina tapasivat 13.3. Lohjalla, kuva: Kaisa Kilpeläinen

Tuloksiakin on tehty, lauantaina 12.3. Perri (A-Yambagold) avasi rallytokon kisauransa Mikkelissä. Hienosti alkoikin, 95 pisteellä!

Wernan kanssa palattiin agilityn kisaradoille 10 kuukauden tauon jälkeen eilen 13.3. kotikaupungin kisoissa. Agilityradat hyllytettiin, kun Werna on keksinyt loikata puomilta turhan korkealta eli uusittiin puomi molemmilla radoilla. Balsamia haavoihin saatiin kuitenkin hyppyradalta nollavoiton ja ensimmäisen 2-luokan luvan muodossa.

Taitava rallytokoilija Perri, kuva: Panu Pettinen. 

Myös Mysli-mamma pääsi maaliskuun alussa nose work-kurssille esittelemään nenänkäyttötaitojaan, kuva: Iida Kaijansinkko.

Uuden vuoden avaus

Vuosi 2016 on aloitettu tehokkasti. Viikko sitten sunnuntaina 10.1. perehdyttiin pienellä porukalla hyppytekniikan saloihin ja eilen suunnattiin kohti Lahtea ja ryhmä- sekä pentunäyttelyitä. Roxette-pennuista mukaan lähti 5/6, lisäksi ryhmänäyttelyn kehässä pyörähtivät Warma ja Perri (A-Yambagold). 

Ryhmänäyttelyllä aloitettiin ja Marianne Holmin tuomaroitavaksi menivät ensin pentuluokassa Moora ja Lina (W. Real Sugar). Tuomari kehui tyttöjen reippautta, mutta Moora oli liian ilmava ja Lina takakorkea, joten ei kunniapalkintoa kummallekaan. Warma oli varsin villinä, kun ei ollut moneen kuukauteen päässyt mihinkään koiratapahtumaan, liikkui kyllä hyvin, mutta seisominen oli aikamoista steppailua, kun ei olisi millään malttanut. No, tuomari kuitenkin tykkäsi ja arvostelu oli hieno: 

"Urosmainen. Erinomaisessa kunnossa esiintyvä. Notkean & tehokkaan vaikutelman itsestään antava. Oikeat mittasuhteet & vahvuus. Hyvä pää. Hyvä ilme & kaula. Hieman kapea etuosa. Erinomainen takaosa. Hyvin kaunis & tehokas ravi."

Warmalle erinomainen luokkavoitolla ja SA, sekä paras uros-kehässä 2. sijalle avoimen luokan uroksen ja valiouroksen väliin. Lisäksi vielä VSP-veteraani, häviten yhdelle voitokkaimmista kelpieistä Suomessa. 

Narttuja oli ilmoitettu vain 4 kpl ja Perri sai hyvän arvostelun, ainoastaan selän tulisi vielä vahvistua, tuloksena EH1 nuorten luokasta. 

Sitten siirryttiin pentunäyttelyn puolelle, jossa ensin kehässä Pertti (W. Perfect Excuse), Käämi (W. Reaching High) ja Weikko (W. Way Out). 

Pojat kehässä, kuva: Veera Kiuru. 

Pojat saivat mukavat arvostelut ja ovat ihan valmiita junioriluokkaan, kun 9 kuukautta tulee kuukauden päästä täyteen. Palkintosijat menivät aakkosjärjestyksessä eli 1. Pertti, 2. Käämi ja 3. Weikko. Pertille myös KP. 

Myös Mooran ja Linan sijoitukset pysyivät samana eli Moora 1. ja Lina 2. Tytöt olivat vielä enemmän kesken kehityksen kuin pojat, eikä nytkään kunniapalkintoa kummallekaan. Näin ollen Pertistä tuli suoraan ROP-pentu. 

Winsure Perfect Excuse PEK1 KP ROP-pentu Lahti 17.1.2016, kuva: Veera Kiuru. 

Lopuksi mentiin kehään vielä kasvattajaluokassa, josta tuomari Jaana Hartus sanoi näin: 

"2 uros- ja 2 narttupentua. Oikeat mittasuhteet, toivoisin jo tässä iässä täyteläisemmät rungot. Varsin voimakkaat, ilmeikkäät, eloisat päät. Silmien väriin ja silmäluomien karvattomuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Riittävät kulmaukset, askelmittaa saa tulla lisää."

Yllättäen kasvattajaryhmä palkittiin kunniapalkinnolla ja oli näin ollen ROP-kasvattajaryhmä. 

1 KP ROP-kasvattaja kennel Winsure 17.1.2016 Lahti, kuva: Veera Kiuru.

Näyttelykärpänen taisi muutamaa puraista, joten eiköhän Roxette-pentuja nähdä tänä vuonna jossain muussakin näyttelyssä. Perinteitä noudattaen pääsiäisenä suunnataan ainakin Imatralle, saa nähdä miten isolla porukalla tällä kertaa :)