maanantai 18. huhtikuuta 2016

Tallinnan Voittajat

Alkaa pahasti näyttää siltä, että ei muuta tehdä kuin käydään näyttelyissä...mutta kisaamisen sijaan ollaan treenattu enempi vähempi ahkerasti. Pääsiäisen jälkeinen lomaviikko meni omalta osaltani sängyn pohjalla vatsataudissa ja siitä toipuessa, joten hyvät treenisuunnitelmat kariutuivat. Koirat eivät kuitenkaan hyppineet seinälle muutaman päivän vähäisen aktivoinnin takia ja pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna päästiin jo avaamaan maastokausi. Moora on aloitellut esineruututreenejä ja tehnyt pieniä hakutreenejä, joista jälkimmäiset ovat sujuneet erinomaisesti, esineruutu sen sijaan on tässä vaiheessa hankala, kun metsän hajut kiinnostavat tylsiä esineitä enemmän. Tokoiltu ollaan myös, kotona treenailtu rallytokon tehtäviä ja nose work-treeneissä käyty ahkerasti molempien tyttöjen kanssa. Arwo on ollut sairaslomalla kastroinnin (eturauhanen alkoi vaivata) sekä hammaskivien ja ikenen liikakasvun poisto-operaatioiden takia. Nyt on onneksi kaikki opeaatiot takana ja toipuminen sujunut todella hyvin, pikkuhiljaa jatketaan Arwonkin kanssa treenaamista kodin ulkopuolella.

Viime viikonloppuna tehtiin kaverin kanssa pikareissu Suomenlahden toiselle puolelle eli Tallinnan Voittaja-näyttelyyn. Lähdettiin lauantai-iltana, yövyttiin laivassa ja aamulla kehä oli heti klo 10, kotona oltiin sunnuntai-iltana ennen yhtätoista. Nopeaa ja tehokasta :) Kelpietä oli ilmoitettu 4 kpl, kaikki onneksi eri luokkiin, joten kukaan ei kisannut toista vastaan samoista palkinnoista. Liettualainen miestuomari Vytautas Baranauskas olikin varsin miellyttävä tuttavuus, vaikka jännitin etukäteen miten sujuisi, kun Moora ei ollut vielä aikaisemmin miestuomarin tutkittavana ollut. Jenni esitti Warman, joten saatiin minimoitua pääsiäisnäyttelyn kaltainen show Mooran kanssa. Warmaa ei esittäjänvaihdokset hetkauta ja käyttäytyi kehässä iän ja kokemuksen tuomalla varmuudella. Tuloksena eri1, SA, Vet Sert, PU2 ja lopulta vielä ROP-veteraani sekä Tallinnan Veteraanivoittaja 2016 :)

Mooran kanssa kehään mennessä sihteeri kysyi, että tarvitseeko juniorisertiä. Totesin vaan, että ei ole tässä maassa ennen kehässä käynyt, jotenkin ei mitkään junnusertit vilkkuneet silmissä. Tuomari tutki pitkään ja hartaasti eikä Mooralla ollut mitään ongelmia miestuomarin kanssa. Hampaatkin lähestulkoon laski ja tarkisti kaikki pikkuhampaatkin, tiedänpähän itsekin nyt, että kaikki löytyvät ;) Kesken arvostelun kävi vielä uudestaan painelemassa selkää ja tämänkin Moora kesti hienosti. Meidän onni oli, että ensin tutkittiin ja sitten vasta liikuttiin, niin  mielentila kesti suht aisoissa. Ja liikkeitä katsottiin vain yhden kierroksen verran, Mooran mennessä kerrankin asiallisesti :) Itselläni oli jo voittajaolo Mooran käyttäytymisestä kehässä ja olin vähän ällikällä lyöty, kun arvostelun päätteeksi tuomari ojensi kaksi ruusuketta, Moora sai erin ja sa:n sekä juniorisertin, joten oli samalla ROP-juniori ja Tallinnan juniorivoittaja 2016! :) Paras narttukehässä mentiin vielä kierros veteraaninartun kanssa, mutta sitten ei enää hermo pitänyt ja liikkuminen oli sinkoilua, veteraaninarttu voitti ansaitusti ja Moora oli PN2. Arvostelusta kyllä koiran tunnistaa:

"11 kk vanha, feminiininen. Keskivahva luusto, hyvä koko. Oikea purenta. Feminiininen pää oikeanlaisilla linjoilla. Riittävästi pigmenttiä silmien ympärillä. Hyvä korvien asento. Hyvä kaulan pituus. Pitkä suora selkä. Hyvä hännän asento. Hieman jyrkkä lantio. Riittävästi kehittynyt rintakehä. Liikkuu tehokkaasti."

Warmalle on katsottuna yksi näyttely vielä tälle keväälle, Moora saa nyt pitää taukoa virallisista kehätouhuista, joihinkin mätsäreihin mennään harjoittelemaan, kun vielä kuukauden verran päästään pentuluokkaan. Vähän houkuttaisi uusi reissu syksylle, mutta katsellaan ja suunnitellaan rauhassa :)